Tietokoneen peruskomponentit
Tietokoneen peruskomponentit, osia joita ilman nykypäivän tietokone ei toimi.
Virtalähde
Virtalähde on osa joka muuttaa seinästä tulevan vaihtovirta sähkön tietokoneen komponenteille sopivaksi tasavirraksi. Virtalähteestä lähtee useampia eri johtonippuja jotka liitetään eri puolille emolevyä ja jokaisessa eri johtonipussa kulkee eri jännitteistä sähköä, koska komponenteissa on eroja paljonko ne tarvitsevat sähkön jännitteen olevan.
Emolevy
Emolevy on tietokoneen osa, joka yhdistää kaikki tietokoneen komponentit yhteen ja täten tietokoneen eri osat voivat kommunikoida keskenään.
Prosessori
Prosessori on tietokoneen aivot, tai riippuen tapauksesta, ainakin yksi niistä.
Prosessori tekee tietokoneessa kaiken laskennallisesti raskaan työn.
Näytönohjain
Näytönohjain on toinen tietokoneen aivoista. Se tekee kaiken raskaan kolmio ja shader laskennan. Nykypäivänä suurimmassa osassa prossessoreita tulee myös oma näytönohjain integroituna prosessoriin, jotta erillistä näytönohjainta ei tarvitsisi ostaa.
Muisti (RAM)
Tämä on tietokoneen lähimuisti. Täällä pidetään dataa joka on ohjelman aktiivisessa käytössä ja mitä ei tarvitse tallentaa pitkäaikaiseen käyttöön. Täällä säilytettävä data on todella nopeasti käytettävissä. Muistissa säilytetty data ei kuitenkaan pysy siellä ikuisesti, vaan tyhjenee kun muisti ei saa enää virtaa esimerkiksi tietokoneen sammuttamisen yhtydessä.
Massamuistti
Tämä on tietokoneen pitkäaikaismuisti, joka ei tyhjene vaikka otat virran koneesta pois. Täällä säilytetään tiedostoja, esimerkiksi kuviasi lomamatkalta Bahamansaarilla, Britney Spearsin albumeitasi tai Word -dokumenttejasi.
Mitä eri muistityyppejä on?
Tällä hetkellä on suurimmat kolme eri muistityyppiä ja niiden eri revisioversioita.
Kuluttajilla sekä varsinkin yrityskäytössä tulee aina olemaan käytössä aina kaikkista vanhimmatkin muistiversiot käytössä syystä tai toisesta, vaikka nykyään olisikin tehokkaampia vaihtoehtoja, koska joko niille yksinkertaisesti ei ole tarvetta tai vanhan korvaaminen uudella on liian työläs prosessi.
Tässä pari esimerkkiä eri muistityypeistä:
Kuluttajilla sekä varsinkin yrityskäytössä tulee aina olemaan käytössä aina kaikkista vanhimmatkin muistiversiot käytössä syystä tai toisesta, vaikka nykyään olisikin tehokkaampia vaihtoehtoja, koska joko niille yksinkertaisesti ei ole tarvetta tai vanhan korvaaminen uudella on liian työläs prosessi.
Tässä pari esimerkkiä eri muistityypeistä:
DDR SDRAM (Double Data Rate Synchronous Dynamic Random-Access Memory)
DDR SDRAM on muistityyppi johonka pohjautuvia muistikampoja tietokoneet käyttävät RAM:inaan yhä tähänkin päivään saakka. DDR SDRAM:ista on neljää eri revisiota: DDR SDRAM, DDR2 SDRAM, DDR3 SDRAM ja DDR4 SDRAM, jossa jokainen revisio on nostanut väylänopeutta ja maksimi muistimäärää per kampa.
GDDR SDRAM (Graphics Double Data Rate Synchronous Dynamic Random-Access Memory)
GDDR SDRAM on muistityyppi, joka on erityisesti suunniteltu näytönohjaimille. GDDR SDRAM eroaa laajemmin tunnetusta DDR SDRAM:ista, kuten DDR3:ta, vaikka ne jakavatkin joitakin ominaisuuksia keskenään. GDDR SDRAM:ista on 6 eri revisiota GDDR SDRAM, GDDR2 SDRAM, GDDR3 SDRAM, GDDR4 SDRAM, GDDR5 SDRAM ja GDDR5X SDRAM.
HBM (High bandwidth memory)
HBM on oma muistiväyläteknologiansa jolla on todella korkea väylänleveys (jopa 4096-bittiä, vrt. GDDR 512-bit). HBM koostuu päällekkäinkootuista DRAM muistipiirestä. HBM saavuttaa korkean väylänopeutensa ja vähäisemmän virrankulutuksensa paljon pienikokoisempana kuin DDR4 tai GDDR5.
Tämä saavutetaan kokoamalla jopa 8 DRAM-piiriä, vaihtoehtoisen pohjapiirin muistiohjaimella jotka ovat yhdistetty toisiinsa TSV:illä mikrokuhmuilla.
Mitä eri massamuistityyppejä on?
Massamuisti on tietokoneen kestomuisti. Tällä hetkellä voit tallentaa dataa neljällä eri tavalla:
Eri massamuistityypit toimivat eri tavoin ja jokainen tapa tarvitsee oman protokollansa ja liitännänsä toimiakseen oikein muutama esimerkki eri liitäntätavoista:
Jokainen liitäntä toimii eri tavalla, niissä on eri siirtonopeudet, protokollat ja jotkut liitännät sisältävät virran mukanaan kun taas toiset ei.
Onneksi nykypäivänä ei tarvitse kauppaan mennessä esimerkiksi uutta muistitikkua ostamassa muuta kuin, että oma laitteesi mihin olet sitä kytkemässä tukee sitä USB-versiota mitä tikkukin on, ja vaikkei tukisikaan niin onneksi suurin osa muistitikuista toimii vanhemmissa porteissa vaan paljon hitaammin.
Sisäistä kiintolevyä hankkiessa sinun täytyy oikeastaan vain siihen kiinnittää huomiota, että sinulla on tilaa kiitolevyllesi koneen sisällä ja että sinulla on vapaa SATA-liitäntä koneessasi mihin voisit kytkeä kyseisen kiintolevyn.
- mekaanisesti
- optisesti
- sähkömagneettisesti
- puolijohdemuistitse
Eri massamuistityypit toimivat eri tavoin ja jokainen tapa tarvitsee oman protokollansa ja liitännänsä toimiakseen oikein muutama esimerkki eri liitäntätavoista:
- SATA-väylä
- PCI-E
- SERIAL PORT
- USB
Jokainen liitäntä toimii eri tavalla, niissä on eri siirtonopeudet, protokollat ja jotkut liitännät sisältävät virran mukanaan kun taas toiset ei.
Onneksi nykypäivänä ei tarvitse kauppaan mennessä esimerkiksi uutta muistitikkua ostamassa muuta kuin, että oma laitteesi mihin olet sitä kytkemässä tukee sitä USB-versiota mitä tikkukin on, ja vaikkei tukisikaan niin onneksi suurin osa muistitikuista toimii vanhemmissa porteissa vaan paljon hitaammin.
Sisäistä kiintolevyä hankkiessa sinun täytyy oikeastaan vain siihen kiinnittää huomiota, että sinulla on tilaa kiitolevyllesi koneen sisällä ja että sinulla on vapaa SATA-liitäntä koneessasi mihin voisit kytkeä kyseisen kiintolevyn.
Kommentit
Lähetä kommentti